torstai 10. elokuuta 2017

Yhdessä kehittyen

Ajattelin, että voisin kirjoittaa myös ihan perinteisen ratsastus postauksen siitä miten meillä heppojen kanssa nyt menee. Tosiaan oon nyt viime aikoina enemmän liikuttanut Söpistä. Ollaankin kivasti alettu kehittymään yhdessä. Ponnyn kanssa olen silloin tällöin käynyt maastossa ja myös pari kertaa kentällä. Uskon kyllä, että syksyn aikana alan taas enemmän liikuttamaan myös Ponnyakin.


Ollaan Söpiksen kanssa pikkuhiljaa alettu löytää yhteistä kieltä ja ratsastus on alkanut nyt sujumaan jo paljon paremmin. Ollaan käyty pari kertaa tunnilla ,josta ollaan saatu tosi hyviä vinkkejä. Esimerkiksi oman ratsastuksen kanssa on vielä paljon kehittävää. Itsellä ainakin suuria ongelmia on vielä kädet ja istunta. Rentoutta pitäis myös saada enemmän mutta uskon, että nyt tuntien myötä voisin löytää kentällä ratsastukseen myös sen saman rentouden, mikä mulla on maastossa. Söpis on kentällä varsinkin tosi kiireinen joten välillä se vaan juoksisi alta pois ,mutta silloin pitäisi itse löytää työkaluja siihen millä saada  hevonen rauhoittumaan ja keskittymään siihen työn tekoon.


Postauksen kuvat on ottanut hyvä ystäväni Ella, joka aina välillä huutelee meille kentän reunalla. Ellasta on kyllä ollut myös suuri apu meidän kehittymisessä. Voisin myös kirjoittaa vähän meijän tavoitteista. Söpiksen kanssa ois kiva päästä kehittymään enemmän ravin kanssa niin, että saataisiin rauhallista ravia jossa kuitenkin se polkis alleen ja käyttäisi kroppaansa. Tällöin ravi ei olisi pelkkää kaahaamista kenttää ympäri. Laukka on myös semmoinen jossa oisi kiva söpön kanssa kehittyä vaikka se on nyt jo tosi hyvin osoittanut kehittymistä laukassa ,mutta koskaanhan ei voi olla täysin valmis tässäkään asiassa.

 



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti